Blogi on uusi media. Se tuo näkyvyyttä paljon laajemmin kuin vaikka kaverien kanssa juttelu tai pöytälaatikkoon kirjoittaminen ja valokuvaus ilman nettiä. Siksi se tarvitsee myös uuden käyttötavan. Ei voi kirjoittaa kovin henkilökohtaisesti eikä laajemmin omasta elämästä ilman, että se vaikuttaa omaan elämään jotenkin, usein lätistäen ja jotenkin yksipuolisen kuvan itsestä antaen.
Kun vaikka kuvan laittaa nettiin kaikkien katsottaville, se helposti lakkaa olemasta juuri oman näkökulmasi mukainen ja on sen sijaan ikään kuin julkinen. Ero on kuin oman kodin elämän ja oman huoneen persoonallisen tyylin ja toisaalta vieraskorean tyylin välillä. Jos muita varten ylläpidetty kaunis ja tavallaan hyvä tapa pitää kotia tai elämäänsä saa liian suuren vallan, jää ihminen itse lyttyyn ja syntyy kaiken maailman käsityksiä siitä, millainen muka on ja mitä haluaa tehdä.
Jos menen jonnekin tarkoituksella ottaa kuvia nettiin,kärsii ilmapiiri siitä ja eläminen jää kapeaksi, kuvatkin jäävät huonommiksi. Mutta jos elämääni ilman nettiä on tuossakin aihepiirissä monikymmenkertainen määrä siihen, mitä harkitsen nettiin laittavani, niin saan kivoja kuvia eikä elämiseni jää lyttyyn.
Jos on kirjoittanut jostakin omasta mielestään hienosta aiheesta ja sitä on sitten luettukin, niin o9nhan se hieno juttu, yksi sen hetken isoista tekemisistä tai ajanvietteistä, mutta toisaalta siinäkin on tuo sama juttu: aiheet ikään kuin lätistyvät, jos kaiken niistä pukee sanoiksi asti ja vielä toisten luettavaksi. Elämääkin pitäisi olla monikymmenkertainen määrä siihen verrattuna, mitä nettiin tulee kirjoittaneeksi,jotta eläminen tai bloggaaminenkaan luistraisi kivasti. Toisaalta voi kirjoittaa virallisemmista aiheista, joista vaikkapa on lukenut, ja toisaalta ei- niin-henkilökohtaisia puolia siitä, mitä tekee, esim. ohjeita, josita on iloa muille harrastajille.
